Törngren, Johan Agapetus (1772 - 1859)

kirurgian ja synnytysopin professori, lääkintöylihallituksen pääjohtaja, arkkiatri

E. Laakso. Museovirasto.

Arkkiatri Johan Agapetus Törngren toimi kirurgian professorina Turussa ja Helsingissä, ja hänet nimitettiin lääkintöylihallituksen ensimmäiseksi pääjohtajaksi. Hänen omistamassaan Laukon kartanossa Vesilahdella Elias Lönnrot sai ensimmäiset herätteensä kansanrunouteen.

Johan Agapetus Törngren oli lähtöisin vaatimattomista oloista; hän oli aliupseerin poika, jonka elämän suunnan ja kehityksen määräsi 1788 - 1790 käyty sota Venäjää vastaan. Vahvistaakseen alilukuista lääkintähenkilöstöään armeija otti tuolloin palvelukseensa lukiolaisia, myös Porvoon kymnaasin Törngrenin. Hän oli armeijan ylikirurgin Johannes Theophilus Nathorstin apulaisena 1788 - 1789. Tältä hän sai kirurgian opetusta niin hyvin tuloksin, että hänet määrättiin Porvoossa toimivan sotasairaalan alilääkäriksi. Värälän rauhan jälkeen hänet määrättiin kesällä 1790 kotiutettavien sotilaiden välskäriksi. Välskärinura jatkui eri joukoissa ensin komppanian, sitten pataljoonan ja lopulta rykmentin välskärinä. Törngren oli aluksi kuitenkin vain välskärinoppilas, mutta 1793 oppilasvaihe päättyi ja hän sai suorittaa haavurintutkinnon.

Kolme vuotta kestäneiden opintojen jälkeen Törngren suoritti ylioppilastutkinnon 1796. Oli kulunut kahdeksan vuotta siitä, kun hän lähti Porvoon kymnaasista, ja hänen oli täytynyt saada yksityistä opetusta selviytyäkseen tutkinnosta. Filosofian kandidaattitutkinnon hän suoritti seuraavana vuonna ja esiintyi silloin respondenttina tarkastettaessa Kuopion triviaalikoulun konrehtorin Adolf Henrik Winterin dosentuuriväitöskirjaa Ruotsille kuuluvan Karjalan kreikanuskoa tunnustavista seurakunnista. Tämä vaatimaton suoritus on syytä muistaa mietittäessä, miksi Törngren osoitti ilmeistä suopeutta (->) Elias Lönnrotin puuhille.

Törngren menestyi opinnoissaan hyvin. Niitä helpotti hänen välskärinvirastaan saama pysyvä, joskin vähäinen tulo. Huomattavan avun tuotti hänelle myönnetty Haartman-stipendi, 600 kuparitalaria vuodessa. Se kertoo myös jotain Törngrenin persoonasta. Stipendi oli nimittäin tarkoitettu sellaisille lääketieteen opiskelijoille, joilla mahdollisesti oli taipumuksia yliopiston opettajiksi. Kirurgiaa ja synnytysoppia Törngren kävi opiskelemassa Tukholmassa Serafiimisairaalassa ja kaupungin synnytyslaitoksessa. Vastaava laitos saatiin Turkuun vasta 1816. Lääketieteen tohtoriksi Törngren promovoitiin 1802 Turussa ja kirurgian maisteriksi eli mestarivälskäriksi Tukholmassa seuraavana vuonna.

Törngren nimitettiin Turun kaupunginvälskäriksi jo syksyllä 1800. Kaksi vuotta myöhemmin hän oli akateemisen uransa alussa saatuaan nimityksen lääketieteen apulaiseksi ja anatomian prosektoriksi. Kaupunginvälskärinä hän toimi vuoteen 1811 saakka, jolloin hän sai (->) Joseph Pippingsköldin seuraajana nimityksen Turun kaupunginlääkäriksi ja 1812 kaupunginkirurgiksi. Samalla hänet nimitettiin professoriksi.

Suomeen levisi 1800-luvun alkuvuosina tieto vaksinaatiosta eli rokottamisesta lehmärokolla, ja ensimmäiset rokotukset tehtiin 1802. Pian rokotusten järjestely annettiin Suomen Talousseuralle, joka valitsi Törngrenin "yleiseksi rokottajaksi". Tämän tuli huolehtia rokotteen valmistamisesta ja lähettämisestä piirilääkäreille.

Yliopiston opettajana Törngrenin ei tarvinnut osallistua sotaan 1808 - 1809. Hän oli venäläisen armeijan päällystön keskuudessa varsin suosittu lääkäri, ja on arveltu, että tätä tietä tulleet runsaat lääkärinpalkkiot loivat Törngrenin varallisuuden pohjan. Törngren määrättiin 1815 hoitamaan kirurgian professuuria Joseph Pippingsköldin jälkeen. Hän oli myös viran ainoa hakija. Kun Törngrenillä ei ollut vaadittua opinnäytettä edes suunnitteilla, niin päätettiin, että hän sai lukea ansiokseen preeseksenä toimimisen väitöksessä, jonka respondenttina oli Ahvenanmaan piirilääkäri Johan Pehr Granberg.

Törngren oli selkeä luennoitsija. Hän esitti sanottavansa mielellään kysymysten ja vastausten muodossa. (->) Anders Johan Sjögren, joka kävi kuuntelemassa häntä, kertoo, että hän puhui hitaasti, melkein sanelemalla, ja muistiinpanoja oli helppoa tehdä. Häneen ei ollut vähimmässäkään määrässä tarttunut lääketieteen luonnonfilosofinen fantasteria, jota hänen virkaveljensä (->) Israel Hwasser edusti. Esimerkiksi kolera oli hänen mielestään yksinkertaisesti tarttuva tauti, kun taas monen mielestä sen aiheutti maasta nouseva "miasma".

Collegium medicumin jäseneksi Törngren nimitettiin 1816 ja puheenjohtajaksi 1825. Hänen aikanaan ja aloitteestaan laadittiin 1829 piirilääkäreille - heitä nimitettiin silloin lääninlääkäreiksi - uusi virkasääntö. Sen avulla laskettiin perusta tulevalle kansanterveystyölle asettamalla piirilääkäreiden tehtäväksi "yhteinen vaarinpito terveydestä piirikunnassa". Törngren siirtyi eläkkeelle lääkintöylihallituksen pääjohtajana 1833.

Paitsi lääkärinä ja virkamiehenä Törngren tuli kuuluisaksi omaisuudestaan. Hänellä oli tuottava praktiikka jo Turussa, ja hänen vaimonsa (->) Eva Agatha Törngren peri isältään, Laitilan rovasti Johan Helsingbergiltä suuren Huhkolan tilan Huittisista, ehkä enemmänkin. Törngren sijoitti varansa maaomaisuuksiin ja omisti lopulta Laukon kartanon Vesilahdella, Nokian ja Haapaniemen kartanot Pirkkalassa, Nuutajärven kartanon lasitehtaineen Urjalassa sekä useita erillisiä maatiloja. Raha-asiansa Törngren hoiti tarkasti osoittamatta minkäänlaista suurpiirteisyyttä. Hän jopa karhusi vähäistä saatavaansa suosikiltaan Lönnrotilta. (->) Immanuel Ilmonin muistiin kirjoittamat "Törngrenin taloudelliset kokemukset" paljastavat hyvin tämän pikkutarkkuuden ja suunnitelmallisuuden. Törngreniä muistettiin monin kunnianosoituksin: hänet aateloitiin 1826, hän sai arkkiatrin arvonimen 1833 ja filosofian kunniatohtori hänestä tuli 1840.

Johan Agapetus Törngren on muistettava myös siitä, että hän vaimonsa Eva Agathan rinnalla suosi ja avusti monin tavoin Elias Lönnrotia, muun muassa tämän laatiessa Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäriä, ja hyväksyi Lönnrotin ja (->) Johan Fredrik Ticklénin tavallisuudesta poikkeavat väitöskirjan aiheet. Lisäksi Kalevalan uuden laitoksen käsikirjoitus syntyi loppuvaiheessaan Laukossa.

Johan Agapetus Törngren S 17.8.1772 Porvoo, K 15.5.1859 Vesilahti. V Uudenmaan jalkaväkirykmentin kersantti Johan Jacob Törngren ja Kiialan kartanon taloudenhoitaja Beata Kristina Malin (Malleen). P 1810 - Eva Agatha Helsingberg S 1782, K 1849, PV Laitilan kirkkoherra Johan Helsingberg ja Eva Margareta Idman. Lapset: Johan S 1811, K 1834, filosofian maisteri; Eva S 1813, K 1834; Ulrik S 1815, K 1816; poika S 1818 kuolleena; Adolf S 1824, K 1895, varatuomari, tilanomistaja, teollisuudenharjoittaja, valtiopäiväedustaja.

URA. Haavurintutkinto 1793; ylioppilas 1796; filosofian kandidaatti 1798; lääketieteen kandidaatti 1799, lisensiaatti 1800, tohtori 1802; kirurgian maisteri (Tukholma) 1803.

Välskäri, lasarettialilääkäri Porvoossa 1789 - 1790; komppanianvälskäri Hämeen läänin jalkaväkirykmentissä 1791 - 1795; pataljoonanvälskäri Turun läänin jalkaväkirykmentissä 1796 - 1797, Porin läänin jalkaväkirykmentissä 1798 - 1805; Uudenmaan ja Hämeen läänin rakuunarykmentin rykmentinvälskäri 1805 - 1809; palvellut 1799 - 1800 Tukholman Serafiimisairaalassa ja synnytyshuoneessa; Turun kaupunginvälskäri 1800 - 1811, kaupunginlääkäri 1811 - 1816, lääninsairaalan kirurgi 1812; Turun akatemian lääketieteen apulainen, anatomian prosektori 1802 - 1816; Suomen rokotustoimen johtaja 1804 - 1808; Turun akatemian kirurgian ja synnytysopin professori 1816 - 1833; Collegium medicumin jäsen 1811 - 1833, puheenjohtaja 1826 - 1829; lääkintöylihallituksen pääjohtaja 1829 - 1833.

Laukon kartanon omistaja Vesilahdella 1817 - ; Nokian kartanon (1833 - ) ja Haapaniemen kartanon omistaja Pirkkalassa; Nuutajärven kartanon ja lasitehtaan omistaja Urjalassa 1843 - .

Jäsenyydet: Ruotsin lääkäriseura 1814.

Kunnianosoitukset: Professorin arvo 1812; P. Vladimirin R 4 1823; aateloitu 1826; P. Annan R 2 1830, keisarillisin kruunuin 1831; arkkiatri 1833; filosofian kunniatohtori 1840.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Kirjeenvaihtoa, käsikirjoituksia: Helsingin yliopistomuseo, Svenska litteratursällskapetin arkisto.

A. Anttila, Elias Lönnrot : elämä ja toiminta I. 1931; L. W. Fagerlund, R. Tigerstedt, Medicinens studium vid Åbo universitet. 1890; L. Perret, Maamme lääkintähuollon johtajat ja lääkärikuntamme arkkiatrit // Lääkeuutiset 1/1985; N. Pesonen, Terveyden puolesta - sairautta vastaan : terveyden- ja sairaanhoito Suomessa 1800- ja 1900-luvulla. 1980; J. E. Railo, Johan Agapetus Törngren (1772 - 1859) : professori, arkkiatri // Hippokrates 6. 1989; J. E. Railo, Lönnrotin Suomalaisen Talonpojan Koti-Lääkäri ja arkkiatri Törngren // Hippokrates 8. 1991.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Maalaukset: J. E. Lindh. 1832, Helsingin yliopisto.

J. E. Railo

Julkaistu 12.1.2001. Päivitetty 14.2.2008.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI