Platen, Fredrik von (1790 - 1868)

kartanonomistaja, kirjailija, protokollasihteeri

Fredrik von Platen valmistui ensin upseeriksi ja suuntautui sitten virkamiesuralle. Suurimman osan elämästään hän vietti kuitenkin kotitilallaan Lammilla omistaen vapaa-aikansa käännöstöille, runoilulle ja kielitieteellisille pohdinnoille. Vuosien kuluessa hän muuttui yhä suuremmaksi "originaaliksi", joka tyrmistytti aikalaisiaan epäsovinnaisella käyttäytymisellään. Jälkimaailma pitää von Platenia arvossa uusien kielten ja itämaiden tutkimuksen varhaisena edustajana.

Äidin varhaisen kuoleman ja isän sairaalloisuuden vuoksi Fredrik von Platen varttui äidinäitinsä hoivissa Lammin Vanhassakartanossa. Kolmetoistavuotiaana hän meni Haapaniemen sotakouluun tavoitteenaan perhetraditioiden mukainen sotilasura, mutta se päättyi Viaporin antautumiseen. Kieltäydyttyään vannomasta uskollisuudenvalaa keisari (->) Aleksanteri I:lle hän joutui vankeuteen Pohjois-Venäjälle. Palattuaan sieltä hän työskenteli vuoden verran Ruotsin Pietarin-lähetystössä. Sen jälkeen hän jatkoi upseeriuraansa Ruotsissa. Jouduttuaan isälleen vihamielisen (->) C. J. Adlercreutzin alaiseksi hän luopui kuitenkin tästä ajatuksesta. Hän suoritti pikaisessa tahdissa virkatutkintoja ja toimi kanslistina ja kääntäjänä Tukholmassa, Turun hovioikeudessa, Vanhan Suomen asiain toimituskunnassa, Suomen asiain komiteassa ja Venäjän ulkoasiainkollegiossa Pietarissa. Von Platen siirtyi siis nopeasti tehtävästä toiseen, mutta on epäselvää johtuiko tämä hänen levottomasta luonteestaan vai pyrkikö hän siten etenemään virkauralla. Vähitellen hän joka tapauksessa kyllästyi toimimaan virastoissa, joiden ilmapiiriä hän luonnehti kateuden, laiskuuden ja despoottisuuden leimaamiksi. Hän asettautui viljelemään isoäidiltään perimäänsä Vanhaakartanoa ja tekemään kirjallisia töitään.

Von Platenin kielitaito oli vertojaan vailla. Hän osasi ainakin arabiaa, englantia, espanjaa, italiaa, kreikkaa, latinaa, ranskaa, saksaa sekä venäjää ja tietysti myös kotimaisia kieliä. Hän kirjoitti ja käänsi runoja ja proosatekstejä ilmiömäisen helposti ja sepitti tilapäärunoja muun muassa kalevalamitalla. Suurin osa von Platenin tuotannosta jäi julkaisematta, sillä hänellä oli ilmeisesti liian vähän aikaa töittensä lopulliseen viimeistelyyn. Vuosien kuluessa hän kiinnostui yhä enemmän islamilaisesta ajatusmaailmasta ja muutti Vanhakartanon ympäristön itämaistyyliseksi maisemapuutarhaksi, jonka porttia koristi puolikuu ja arabialaisin kirjaimin kirjoitettu Koraanin säe. Hän lähti 1836 itämaille tarkoituksenaan muka kosia Libanonissa asunutta kuuluisaa ja erikoista Lady Hester Stanhopea, Englannin pääministerin William Pitt nuoremman sisarentytärtä. Matkan todellinen syy lienee kuitenkin ollut von Platenin halu tutustua itämaihin, ja hän puhui avioliittoaikeista vain kiusoitellakseen omaisiaan. Häntä painostettiin nimittäin menemään naimisiin, sillä hän oli sukunsa viimeinen miespuolinen edustaja Suomessa.

Von Platenin kirjallista toimintaa ja ajatusmaailmaa ei ole varsinaisesti tutkittu. Niiden piirteet häviävät hänen monista epäsovinnaisista tempauksistaan kerrottujen kaskujen hämärään. Hänen omalaatuisuutensa lienee ollut osittain myötäsyntyistä, mutta ilmeisesti tämä poikkeuksellisen lahjakas ja itsensä syrjääntyneeksi tuntenut mies ärsytti tahallaan seurapiirejä. Hänen merkittäville kyvyilleen ei löytynyt sopivia tehtäviä silloisissa oloissa. Von Platen oli erittäin hyväsydäminen ja yhteiskunnallisesti valveutunut. Hän laati muun muassa piirustukset tiilistä kansakoulua varten ja tarjoutui rakennuttamaan sen omalla kustannuksellaan Lammin kirkonkylään. Sitä ei kuitenkaan koskaan pystytetty - todennäköisesti siksi, että von Platen oli piirtänyt sen kattoa koristamaan muun muassa islamilaisen puolikuun ja ortodoksisen ristin.

Fredrik August von Platen oli punatukkainen ja vanhemmiten lihava. Hänen sisarentyttärensä oli kirjailija ja naisasianainen (->) Adelaïde Ehrnrooth.

Fredrik August von Platen S 7.10.1790 Lammi, K 1.4.1868 Lammi. V eversti Gustaf Bogislaus von Platen ja Margaretha Elisabeth Stjernvall.

URA. Kadetti Haapaniemen sotakoulussa 1804 - 1807; ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1811; kansliatutkinto 1812; ylioppilas Turun akatemiassa 1813; lainopin tutkinto Turun akatemiasta 1814; auskultantti Turun hovioikeudessa 1814.

Kornetti Uudenmaan kevyissä rakuunoissa 1805 - 1808, Skånen husaarirykmentissä 1810 - 1813; Ruotsin Pietarin lähetystön palveluksessa 1810; kopisti kansliahallituksessa Tukholmassa 1812 - 1813; ylimääräinen kanslisti Suomen asiain komiteassa Pietarissa 1813, 1819; kielenkääntäjä Vanhan Suomen asiain toimituskunnassa 1814 - 1817, Venäjän ulkoasiainkollegiossa 1816 - 1822, Suomen asiain komiteassa 1819 - 1821; Lammin Vanhakartanon omistaja ja viljelijä 1816 - .

Kunnianosoitukset: Nimineuvos 1817; protokollasihteeri 1819.

TUOTANTO. Anonyymisti julkaistuja käännöksiä: A. Pushkin, Minne af Kaukasien. 1825 (2. kommentoitu laitos noin 1850); Öfversättningar ur Lamartine. 1835 (kaksikielinen laitos).

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. Fredrik August von Platenin arkisto, Helsingin yliopiston kirjasto. Kansallisarkisto.

W. Söderhjelm, Profiler ur finskt kulturliv. 1913.

Kaunokirjallisuus: A. Ehrnrooth, Många döttrar. 1881 (esikuva romaanin Onkel Tobiakselle).

Eeva Ruoff

Julkaistu 3.4.2006.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI