Hjärne, Gustaf (1768 - 1845)

senaatin talousosaston varapuheenjohtaja, tullilaitoksen ylijohtaja, Viaporin asevaraston hoitaja, vapaaherra

C.Grünberg. Museovirasto.

Gustaf Hjärne oli yksi Suomen suuriruhtinaskunnan alkuajan keskeisistä virkamiehistä. Hjärne pääsi huipulle vieneen uransa alkuun kiistanalaisella tavalla, ja häntä on pidetty syyllisenä Viaporin linnoituksen antautumiseen yhdessä linnoituksen komentajan C. O. Cronstedtin kanssa.

Suomen Hjärne-suvulla ei ole yhteyttä samannimiseen norjalais-ruotsalaiseen rälssisukuun, vaan se voidaan jäljittää Värmlantiin 1600-luvun alkuun. Erlandus Jonae Hiarne toimi kirkkoherrana Inkerinmaan pitäjissä, ja hänen poikansa, arkkiatri ja lääkintökollegion presidentti Urban Hiärne aateloitiin 1689. Tämän pojanpojan poika Gustaf Hjärne loi uran Suomessa.

Gustaf Hjärne aloitti sotilasuransa tykistön furiirina 1779 ja suoritti tykistötieteen tutkinnon 1782. Hjärne oli mukana (->) Kustaa III:n sodassa 1788 - 1790, minkä jälkeen hänet määrättiin alikapteeniksi Svean tykistörykmenttiin. Hänet määrättiin 1804 majurina Viaporin asevaraston hoitajaksi, missä virassa hän oli edelleen Suomen sodan 1808 - 1809 aikana.

Hjärneä on pidetty suurimpana syypäänä Viaporin linnoituksen antautumiseen, koska hänen kerrottiin pelästyttäneen linnoituksen komentajan (->) Carl Olof Cronstedtin väärillä tiedoilla ammusten määrästä. Lisäksi hänen puolisonsa (->) Gustafva Hjärnen ja kahden muun aatelisrouvan kerrottiin lamauttaneen linnakkeen puolustustahtoa. Hjärnen tehtävänä oli ollut laatia selonteko ruutivaraston riittävyydestä. Hänen raporttinsa mukaan ruuti olisi riittänyt 15 vuorokaudeksi, jos 734 tykillä olisi ammuttu neljä laukausta vuorokaudessa. Tähän vedoten Hjärne yritti vielä myöhemmin vierittää Tukholmassa julkaistussa kirjoituksessaan kaiken syyn Cronstedtin vastuulle. Kenraali (->) Georg Carl von Döbelnin vastauksen mukaan ruutia ei olisi tarvinnut jakaa niin monelle tykille, jolloin se olisi riittänyt pitempään.

Aikalaismuistelmissa epäiltiin Hjärnen sotilaallisia kykyjä. Hjärne oli "typerä veltto mies, joka ennemmin astuskeli kamarissaan aamutakissa ja tohveleissa kuin kävi sotaa kurjalla kalliolla". Tosin Viaporin antautumista on selitetty myös "keltaisella ruudilla" eli mahdollisilla lahjuksilla.

Hjärne erosi Ruotsin armeijasta 1811, ja hänet nimitettiin 1812 kollegineuvoksena Suomen tullilaitoksen ylijohtajaksi. Hjärne oli ilmoittanut etukäteen olevansa käytettävissä virkaan ja lähetti anomuksensa samana päivänä, kun avoimesta virasta ilmoitettiin lehdessä. Kymmenen hakijan joukossa oli viisi tullivirkailijaa, eikä Hjärne mahtunut edes mukaan hallituskonseljin (sittemmin senaatin) ehdokkaisiin. Suomen asiain komitea totesi hallituskonseljin kannan, mutta nimityksen ratkaisi kenraalikuvernööri (->) Fabian Steinheil, jonka mukaan Hjärne oli, vaikkakin vähän perehtynyt tulliasioihin, kunnian mies. Ilmeisesti Hjärne oli varmistanut valintansa käydessään Pietarissa heinäkuussa 1811. Senaatissa nimitystä arvosteltiin, koska Hjärneä pidettiin epäpätevänä, eivätkä syntyperä ja suosio olisi saaneet ratkaista nimitystä.

Hjärnen ura tullilaitoksessa jäi kuitenkin vain neljän vuoden pituiseksi, sillä hän toimi 1816 - 1828 Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherrana, ja hänet kutsuttiin 1831 hallituskonseljin talousosaston jäseneksi. Hän sai 1834 salaneuvoksen arvon, ja hänet nimitettiin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Lisäksi Hjärne toimi Nikolainkirkon rakennuskomitean puheenjohtajana 1830 - 1842. Hänet korotettiin 1841 lapsineen ja jälkeläisineen vapaaherralliseen säätyyn.

Gustaf Hjärne S 17.9.1768 Tukholma, K 26.9.1845 Helsinki. V kauppakollegion asessori Carl Hjärne ja Hedvig Catharina Claesson. P 1801 - Gustafva Sofia Rosenborg S 1780, K 1860, PV sotaneuvos Anders Rosenborg ja vapaaherratar Christina Charlotta Funck. Lapset: Beata Sofia Johanna S 1802, K 1893, P salaneuvos Gabriel Anton Cronstedt; Gustaf Adolf S 1805, K 1857, eversti; Alexandra S 1821 (kaksonen), K 1893, P salaneuvos Sten Knut Johan Furuhielm; Hedvig S, K 1821 (kaksonen).

URA. Tykistötieteen tutkinto 1782.

Tykistön furiiri 1779; aliluutnantti 1780; luutnantti 1790; esikuntakapteeni Svean tykistörykmentissä 1794; kapteeni 1800; majuri, Viaporin asevaraston hoitaja 1804 - 1808; ero Ruotsin armeijasta 1811; kollegineuvos, Suomen tullilaitoksen ylijohtaja 1812 - ; Uudenmaan ja Hämeen läänin maaherra 1816 - 1828; senaatin talousosaston jäsen, kirkollistoimituskunnan puheenjohtaja 1831 - , talousosaston varapuheenjohtaja 1834 - 1841.

Nikolainkirkon rakennuskomitean puheenjohtaja 1830 - 1842.

Kunnianosoitukset: Vapaaherra 1842. P. Annan R 1 1822, keisarin kruunun kera 1836; P. Stanislauksen R 2 srk. 1840; Ruotsin Miekka-r. R 1802. Salaneuvos 1834.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. O. Cronstedt, Sanna upplysningar angående de orsaker, som gifvit anledning till den d. 6 apr. 1808 slutna convention, på hvilken fästningens öfvergång grundade sig jemte bifogad relation i samma ämne af Majoren Gust. Hjarne. Stockholm 1811; J. R. Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808 - 1809. 1896; S. Heikkinen, Suomeen ja maailmalle : tullilaitoksen historia. 1994.

Raimo Savolainen

Julkaistu 6.9.2001.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI