SvenskaEnglishRussian
Etusivu > Kansallisbiografia > Henkilötiedot

Renström, Greta Kaisa (1776 - ennen 1850)

kansanparantaja

Suomen Naisyhdistyksen 1800-luvun lopulla koottuun matrikkeliin pyrittiin keräämään mahdollisimman monipuolisesti eri vuosisadoilla ja eri ammateissa toimineita tai muuten ansioituneita suomalaisia naisia. Greta Kaisa Renström pääsi mukaan menestyneenä kansanparantajana. Hänen tiedettiin eläneen ja vaikuttaneen Pohjanmaalla.

Greta Kaisa Renströmistä oli aivan 1800-luvun lopussa helposti koottavissa värikästä perimätietoa. Hänen sanottiin asuneen Uudessakaarlepyyssä toisessa avioliitossaan. Hänen aviomiehensä oli työmies; ensimmäisestä aviopuolisosta tiedettiin vain sukunimi eli pikemminkin patronyymi Christoffersson. Nämä tiedot perustuvat ilmeisesti Greta Kaisa Renströmin omiin muisteluihin, joita hän oli kertonut vanhempana mainetta saatuaan. Asiakirjojen mukaan hän oli syntynyt 1776 merimies Johan Frilundin ja Brita Johanintyttären tyttärenä ja solminut ensimmäisen avioliittonsa merimies Jakob Kristofferinpojan kanssa 1798. Myöhemmän sukunimensä hän sai naituaan 1823 talollisenpoika Hans Hansinpoika Renströmin.

Oman muistamansa mukaan Greta Kaisa Renström sai alkuoppinsa Pilkan muorilta, tunnetulta hierojalta. Nimenomaan hierojana hän sai tunnetuimman potilaansa, Uudenkaarlepyyn piirilääkärin (->) Zacharias Topeliuksen. Tyytyväinen potilas antoi ohjeita ja kirjallisuutta luettavaksi, ja Renströmistä tuli koko maakunnan arvostama hieroja ja luunmurtumien parantaja. Naisyhdistyksen matrikkeli käyttää aika voimakasta sanontaa: "- - niin että hän kauvan oli Pohjanmaan enin arvossapidetty 'kotilääkäri' tällä alalla."

Matrikkelin mukaan Greta Kaisa Renström asettui Uudenkaarlepyyn maaseurakuntaan Bäckin tilalle ja alkoi harjoittaa parantamista menestyksekkäästi. Hänen luokseen tuli potilaita ainakin koko maakunnasta. Hän otti asiakkaita asumaan kotiinsa, jopa kahdeksan kerralla, ja kohteli heitä hyvin mutta tiukasti. Lisäksi hän matkusti Kokkolaan ja lähipitäjiin, vaikka enimmät potilaansa hän otti vastaan kotonaan.

Naispuolisesta parantajasta syntyi paljon tarinoita. "Hän oli omituinen, tuima mutta auttavainen vaimo, kuiva ja laiha, nopea liikkeissään, sormet suipot, pehmeät ja hienot." Erityisen tunnettu hän oli merimiesten hoitajana, sillä jos joku oli saanut merillä luunmurtuman ja sitä oli hoidettu väärin, Renströmin muori ei arkaillut murtaa edes säärtä uudestaan lastoittaakseen sen uudelleen, pienemmistä luista puhumattakaan. Kukaan ei pystynyt laskemaan parantuneita potilaita, jotka pääsivät tuskistaan ja kirjaimellisesti raajarikkoisuudestaan.

Tarinoita ja mainetta lisäsivät Greta Kaisa Renströmin parantajamenestyksen lisäksi hänen tapansa. Hän kohteli kaikkia samalla tavalla, mikä oli harvinaista 1800-luvun alkupuoliskon sääty-yhteiskunnassa. Poikkeuksia olivat vain ne, jotka silittivät ja hemmottelivat hänen koiraansa, sillä heitä hän arvosti. Renströmin lemmikillä oli erikoinen nimi: se äännettiin Sadiljong mutta lienee ollut Cendrillon (Tuhkimo). Ranskalaisuuteen viittaava nimi oli outo, vaikka pohjalaisella rannikolla olikin totuttu näkemään monenlaisia merimiesten maailmantuliaisia. Renström piti aina tuvassaan ruumisarkkua, mikä pelotti uusia potilaita.

Greta Kaisa Renströmin kerrotaan kuolleen ennen vuotta 1850. Hän opetti taitonsa vain yhdelle pojalle siinä perheessä, jonka luona hän asui. Jakob Bäckistä tuli kuuluisa haavalääkäri, ja hänen kuoltuaan parantamista jatkoi hänen vävynsä, joten pohjalaiset saivat apua tuskiinsa kolmen sukupolven parantajilta samasta talosta.

Historiallisesti Greta Kaisa Renströmissä on kiinnostavaa myös hänen tallentumisensa kaunokirjallisuuteen. (->) Zachris Topeliuksen elämäkerran kirjoittanut Paul Nyberg ei tosin tunne vuodesta 1822 sairastaneen Topelius vanhemman mahdollista hierojaa vaan puhuu pelätyistä paikallisista noidista, jotka lukivat loitsujaan ja kiehtoivat tulevan kirjailijan mielikuvitusta. Toisaalta Greta Kaisa Renström on mitä ilmeisimmin Topeliuksen Perttulan Liisun esikuva, ilman mitään taikuutta. "On oppimattomia naisia ja oppimattomia miehiä, joille luonto on suonut tarkan silmän huomaamaan ihmiselimistön häiriöitä ja jotka pitkällisen harjoituksen tietä, mahdollisesti jouduttuaan suorittamaan oppirahoina muutaman ihmishengen menetyksenkin, ovat loppujen lopuksi päässeet tietämään paljon sellaista, mitä lääkärit eivät koskaan löydä kirjoistaan. Perttulan Liisu oli tuollainen luonnonlääkäri." Eräs asia on kuitenkin varma. Tunsi Zachris Topelius Greta Kaisa Renströmin tai ei, tämän oppilaasta Jakob Bäckistä tuli suoraan yksi Suomen kirjallisuuden tunnetuimpia hahmoja, Välskärin kertomusten kertoja.

Greta Kaisa lähteissä myös Caisa Gretha Frilund vsta 1823 Renström S 12.2.1776 Uusikaarlepyy, K ennen 1850. V merimies Johan Frilund ja Brita Johanintytär. P1 1798 - merimies Jacob Christofferinpoika; P2 1823 - talollisen poika Hans Hansinpoika Renström. Lapsi: Eva Elisabet S 1798, K 1799.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. P. Nyberg, Z. Topelius I - II. 1950.

Anneli Mäkelä-Alitalo

Julkaistu 9.10.2006.

Yhteystiedot

Biografiakeskus
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura
Hallituskatu 2 B, Helsinki



Esittely
Tarkemmat yhteystiedot
Palaute

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI