Simelius, Maria (1792 - 1843)

kirjapainon johtaja

Helsingin ensimmäistä kirjapainoa johti vuodet 1826 - 1843 tarmokkaasti perustajan, J. Simeliuksen, leski Maria Simelius. Hän oli esikuvana saman kirjapainon myöhemmille johtajille, sisarentyttärelleen Sofie Chydeniukselle ja tämän tyttärelle Emilia Chydeniukselle.

Hallituskonseljin kielenkääntäjä ja ensimmäisenä Suomessa molempien oikeuksien kandidaatin tutkinnon suorittanut Jakob Simelius sai 1818 luvan perustaa Helsinkiin kaupungin ensimmäisen kirjapainon sillä ehdolla, että paino kykenisi hoitamaan syksystä 1819 Helsinkiin siirtyvän senaatin antamat tehtävät. Simelius oli oppinut julkaisemisen merkityksen enoltaan, yhteiskunnallisia ja taloudellisia pamfletteja kirjoittaneelta kirkkoherra ja valtiopäiväedustaja (->) Anders Chydeniukselta.

Keisarilliset asetukset, kuulutukset ja muut viralliset painatteet sekä virallisia tiedotteita ja ulkomaanuutisia sisältävän Finlands Allmänna Tidningin painatus pitivät Simeliuksen kirjapainon toiminnan juuri ja juuri kannattavana, ja juristina omistaja sai torjutuksi toisen kirjapainon perustamisen Helsinkiin. Simeliuksen kuollessa 50-vuotiaana 1826 kilpailijaksi tuli kuitenkin (-> Gustaf Otto Wasenius) Waseniuksen kirjapaino, ja Turun palon jälkeen pääkaupunkiin siirtyi myös (-> Johan Christopher Frenckell, 1789 - 1844) Frenckellin yliopistopaino.

Jakob Simeliuksen 35-vuotias leski Maria sai "kahden isättömän lapsensa elatusta varten" luvan J. Simelii Enka -nimiselle kirjapainolle. Hän vastasi haasteisiin lisäämällä heti henkilökuntaa, hankkimalla niin uusia kirjakelajikkeita Ruotsista ja Saksasta kuin faktorin arvon 1828 kokeneimmalle kirjaltajalleen. Puinen painokone korvattiin Porvoon kirjanpainajalta ostetulla rautarakenteisella koneella, joka oli Helsingissä lajinsa ensimmäinen ja jolla painojälki saatiin tasaisemmaksi. Ulkomailta 1838 hankittujen kirjakkeiden ansiosta saatiin painettavaksi merkittävää kirjallisuutta, kuten (->) Elias Lönnrotin Kanteletar, (->) M. A. Castrénin ruotsintama Kalevala ja (->) J. L. Runebergin Nadeschda, jonka painoasu sai erityiskiitosta. Sen ilmestymisvuonna 1841 alettiin painaa myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Suomi-aikakauskirjaa.

Laajentuminen työllisti pari työntekijää lisää painotalossa, joka vuodesta 1832 toimi ilman faktoria. Silloin näet kirjapainon ainoa faktorin arvon saanut ja isännäksi pääsyä toivonut entinen kirjaltaja Johan Palm jätti paikkansa, kun rouva Simeliuksen luona alkoi vierailla ylioppilas C. G. Bergstedt (1807 - 1865), josta tuli 1840-luvulla ensin Kuopion, myöhemmin Oulun pormestari. Vuodesta 1832 kirjeenvaihtoa hoitanut maisteri F. W. Alcenius kuoli jo 1841, mutta rengin apulaisena edellisenä vuonna uransa alkaneesta Johan Blomista (S 1812) tuli kirjapainon henkeä edustanut ja toiminnan jatkuvuuden 46 vuoden ajan taannut ammattilainen. Syksyllä 1833 kirjapaino siirtyi Maria Simeliuksen Uudenmaankatu 9:ään rakennuttamaan omaan toimitaloon.

Maria Simelius oli hallituskonseljin entisen finanssipäällikön, säveltäjä (->) Erik Tulindbergin tytär ja Helsingin yliopiston puhtaan matematiikan dosentin Claes Albert Tulindbergin (1802 - 1865) sisar. Hän osoitti sekä isän suvun matemaattista lahjakkuutta että äidin oululaisen (->) Nylanderien kauppiassuvun yrittäjyyttä ja kilpailuhenkeä. Tukenaan hänellä oli työntekijöidensä lisäksi ilmeisesti myös suvun varallisuutta, olihan hänen isoisänsä (->) Johan Nylander kuningas (->) Kustaa III:lta hovineuvoksen arvon saanut kauppias, laivanvarustaja ja lasitehtailija. Sisarentytär Jeannette Enbom avioitui puolestaan Oulun 1800-luvulla merkittävimpään (->) J. W. Snellman G:sonin kauppahuoneeseen. Jeannetten sisaresta (->) Sofie Chydeniuksesta tuli senaatin asessori Anders Johan Chydeniuksen - Jakob Simeliuksen serkun pojan - leskenä aikanaan Maria Simeliuksen työn jatkaja kirjapainonjohtajana. Hänen jälkeensä perheyritys siirtyi hänen tyttärelleen (->) Emilia Chydeniukselle.

Anna Maria Tulindberg vsta 1820 Simelius S 30.12.1792 Oulu, K 26.2.1843 Helsinki. V säveltäjä, viulisti, hallituskonseljin jäsen, lääninkamreeri Erik Tulindberg ja Margareta Christina Nylander. P 1820 - hallituskonseljin kääntäjä, oikeustieteen kandidaatti, filosofian maisteri Jakob Simelius S1785, K 1826, PV Kalajoen kirkkoherra Jacob Simelius ja Helena Kreander (aiemmin Chydenius). Lapset: Helena Kristina S 1821, K 1889, tyttökoulun kieltenopettaja; Jacobina Maria (Fahlander) S 1822, K 1895.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. C.-R. Gardberg, Kirjapainotaito Suomessa II - III. 1957, 1973; A. V. Nylander, Några dokument rörande Simelii Arvingars boktryckeri 1818 - 1918. 1918; P. Tommila et al., Suomen sanomalehdistön historia 1. 1988.

Maija Väisänen

Julkaistu 6.9.2001.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI