Aminoff, Brita Sofia (1753 - 1818)

malliäiti

Brita Sofia Aminoffilla on kunnia olla Suomen historiassa malliäiti. Kuningas Kustaa III kehotti häntä henkilökohtaisesti kasvattamaan poikansa paremmiksi kansalaisiksi kuin heidän isänsä oli ollut. Brita Sofia Aminoff totteli hallitsijaa niin hyvin, että toisesta hänen pojistaan tuli Johan Ludvig Runebergin sankari Vänrikki Stoolin tarinoissa. Eräs kaikkein lentävimmistä sanonnoista "viel' uusi päivä kaiken muuttaa voi" on Gregori Henrik Tigerstedtin ja Revonlahden taistelun 50-vuotismuistoksi kirjoitetusta runosta Vänrikin tervehdys.

Brita Sofia Aminoffin lapsuutta tai nuoruutta tunnetaan huonosti, sillä sitä on yritetty peitellä. Hänen syntyperänsä oli toki mitä arvostetuin, sillä hän syntyi perheensä kolmantena lapsena Iisalmen pitäjässä 16.7.1753 upseeri Gregori Aminoffin ja Anna Charlotta Tawastin tyttärenä. Hänen oma äitiytensä alkoi kuitenkin liian varhain, sillä hän synnytti jo 6.11.1780 isänsä luona Isossa-Partalassa asuessaan ensimmäisen lapsensa, tyttären Fredrika Lovisan.

Lapsen syntymämerkintä muutettiin tasan vuotta nuoremmaksi Joroisten kirkonkirjoihin, ja lapsi sai vuoden vanhana myös uuden paperiäidin, Engel Sirelian, (->) Georg Fredrik Tigerstedtin puolison. Tämä tuskin tiesi kuopuksestaan, koska oleskeli Tukholmassa. Onnellisesti piilotettu avioton syntyperä ei estänyt Fredrika Lovisa Tigerstedtia elämästä kunniallisesti, sillä hän solmi avioliiton vapaaherra Gustaf Wreden kanssa ja muutti Elimäelle.

Esikoistyttären synnyttäminen ennen avioliittoa ei sopinut malliäidille, mutta varsinainen syyllinen oli Brita Sofia Aminoffin tuleva aviomies, everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedt, joka oli 1780 vielä naimisissa ensimmäisen puolisonsa kanssa. Vasta kun Edla Engel Jakobina Sirelia oli kuollut Tukholmassa tammikuussa 1782 ja tästäkin oli kulunut puolitoista vuotta, Tigerstedt vei Brita Sofia Aminoffin vihille Pielavedellä keväällä 1783.

Brita Sofia Aminoff eli miehensä, lapsipuoltensa ja kahden pikkupoikansa kanssa enimmäkseen Joroisissa, missä aviomies oli muuttanut Kotkatlahden Räisälänrannan nimeksi ensimmäisen puolisonsa mukaan Engelsnäs. Perheellä oli lukuisasti muitakin tiloja sekä kotipitäjässä että Nilsiällä, Rantasalmella, Kuopiossa, Iisalmessa ja Juvalla. Aviomies hankki jatkuvasti maata lisää, jopa laittomin keinoin, ja omisti myös Juvan rautatehtaan.

Perheen rauha järkkyi (->) Kustaa III:n sodassa 1788. Muitten säätyläisten lähdettyä Rantasalmea lähestyviä venäläisiä pakoon Tigerstedt käyttäytyi toisin. Hän meni kenraali Schultzin luo selittäen olevansa Rantasalmen asukkaiden lähettämä. Venäläiset ottivat hänet hyvin vastaan, lupasivat hänelle rauhan jälkeen koko Rantasalmen ja käyttivät häntä hyväkseen. Tigerstedt oli tehokas vakooja, joka paljasti paljon suomalaisten tietoja. Hänen kävi kuitenkin huonosti, sillä hän jäi kiinni Parkunmäen taistelussa, johon hän oli osallistunut venäläisten puvussa.

Kustaa III ei antanut anteeksi maanpetosta, vaikka Brita Sofia Aminoff rukoili polvillaan miehelleen armoa. Georg Fredrik Tigerstedt tuomittiin menettämään henkensä, kunniansa ja omaisuutensa 1790. Kuningas salli kuitenkin perheen pitää tilansa samalla kun hän kehotti Brita Sofia Aminoffia kasvattamaan poikansa paremmiksi miehiksi kuin heidän isänsä oli ollut. Eräiden aikalaisten antamien tietojen mukaan Brita Sofia Aminoff olisi itsekin voitu tuomita oikeudenkäynnissä, sillä hän oli ainakin tietoinen miehensä toiminnasta, osittain jopa syyllinen. Häntä ei kuitenkaan annettu ilmi, joten hän sai jäädä eloon kasvattamaan poikiaan. Georg Fredrik Tigerstedt mestattiin Rantasalmen kirkolla 29.12.1790.

Brita Sofia Aminoffilla oli kaksi avioliitossa syntynyttä poikaa. Molemmista tuli kuninkaan käskyn mukaisia urhoollisia ja isänmaallisia sotilaita. Äidinisänsä kaima Gregori kunnostautui erityisesti Revonlahdella, nousi everstiluutnantiksi ja eli sittemmin yleisesti kunnioitettuna Helsingissä. Myös Adolf Fredrik Tigerstedt eteni urallaan hyvin, yleten samaan upseerinarvoon. Hän joutui 1808 venäläisten vangiksi ja pääsi kotimaahan vasta 1810.

Brita Sofia Aminoff piti aviomiehensä suurta kuolinpesää jakamattomana vuoteen 1794. Hänellä oli laajoja suunnitelmia; hän oli muun muassa rakentamassa myllyä Joroisniemen koskeen. Pesän jakamisen jälkeen Brita Sofia Aminoff osti omaisuutta lapsipuoliltaan ja lapsiltaan sekä teki muita maakauppoja. Hän asui vuoteen 1811 Joroisten Torstilassa. Hänen elämänsä päättyi 1818 Loviisassa.

Brita Sofia Aminoff S 16.7.1753 Iisalmi, K 16.11.1818 Loviisa. V everstiluutnantti Gregori Aminoff ja Anna Charlotta Tawast. P 1783 - 1790 everstiluutnantti Georg Fredrik Tigerstedt S 1729, K 1790, PV Isak Erik Tigerstedt ja Lovisa von Brandenburg. Lapset: Fredrika Lovisa S 1780, K 1814, P vapaaherra Gustaf Wrede; Gregori S 1784, K 1863; Adolf Fredrik S 1786, K 1835.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS J. L. Runeberg, Vänrikki Stoolin tarinat. Toimitus, alkusanat ja tietoliite Vesa Mäkinen. 1991; B. H. Aminoff, Släkten Aminoff. 1978; N. K. Grotenfelt, Joroinen I. 1931; A. M. Soininen, Rantasalmen historia. 1954.

Anneli Mäkelä-Alitalo

Julkaistu 28.11.2000.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI