Roth, Jacob Johan (1772 - 1839)

luutnantti

Jacob Johan Roth osallistui Kustaan III:n sotaan Venäjää vastaan ja jatkoi palvelustaan sotilaana rauhankin aikana. Pommerin sotaretkellä hänet ylennettiin vääpeliksi. Suomen sodassa Roth kunnostautui johtamalla venäläisten selustassa partiojoukkoa. Se tuhosi varastoja ja kuormastoja Pirkanmaalla ja uhkasi Tamperetta, kunnes joutui vetäytymään Pohjanmaalle pääjoukkoon ja sen mukana Ruotsiin. Ansioistaan Roth ylennettiin erotessaan armeijasta luutnantiksi.

Suomen sodan runoilija (->) J. L. Runeberg pelasti jälkimaailmalle monia taistelijoita, joiden nimi ja maine muuten olisivat kokonaan unohtuneet. Hänen runoilijanmielikuvituksensa ei kuitenkaan kiinnostunut Jacob Johan Rothista, vaikka tämä suoritti tärkeimmät urotekonsa sangen lähellä sitä seutua, missä kirjailijan on oletettu saaneen idean Vänrikki Stoolin tarinoihinsa.

Aliupseerin poika Jacob Johan Roth astui 16-vuotiaana palvelukseen Uudenmaan läänin jalkaväkirykmenttiin 1788, Kustaan sodan syttymisvuonna. Osallistuttuaan rykmenttinsä mukana sotatoimiin hän palasi sodasta korpraalina, joten on syytä olettaa hänen olleen alusta asti kelpo sotilas. Seuranneena rauhan aikana Roth palveli edelleen vanhassa rykmentissään, kunnes hänet 1803 nimitettiin lippumieheksi Porin rykmentin Ruoveden komppaniaan. Pommerin sotaan hän osallistui 1807 rykmenttinsä mukana ja sai sotilaallisista ansioistaan ylennyksen vääpeliksi. Vääpelinä hän sitten sodan puhjettua 1808 Venäjää vastaan lähti kolmannelle sotaretkelleen.

Porin rykmentti taisteli pääarmeijan mukana sen vetäytyessä yhä pohjoisemmaksi. Vääpeli Rothin tiedetään ottaneen osaa ainakin Kuusjoen, Siikajoen ja Lapuan taisteluihin. Ilmeisesti hän kunnostautui tässä sodassa kuten aikaisemmissakin, sillä heti Lapuan taistelua seuranneena päivänä hänet lähetettiin nelikymmenmiehisen partiojoukon johtajana venäläisten rintaman selustaan. Rothin joukko saapui ensin Virroille venäläisiltä salaa. Sieltä Roth miehineen jatkoi matkaa Visuvedelle, missä hän kaappasi venäläisten kuormaston ja poltti Visuveden salmen yli johtavan maantiesillan 19.7.1808. Heti seuraavana päivänä hän kaappasi Ruoveden Ruhalan kestikievarissa majailevan venäläisen kuormaston. Saamansa saaliin vääpeli Roth sijoitti Soukonsaareen, josta tuli hänen sissitoimintansa tukikohta.

Menestyksen takia monet pyrkivät vapaaehtoisesti liittymään Rothin joukkoon, joten sen lukumäärä enemmän kuin kaksinkertaistui ja nousi lopulta noin sataan mieheen. Rothin partiot polttivat Kantinsalmen yli johtavan sillan ja kaappasivat 21.7. Kurun vesillä jauholastissa olevan venäläisaluksen. Koska Rothilta ei liiennyt miehiä saalista vartioimaan, hänen oli pakko polttaa alus kuormineen. Hänen aktiivinen toimintansa herätti vihollisten mielessä niin suurta kauhua, että he tuhosivat itse Virroilla suuren varastonsa estääkseen Rothia saamasta sitä.

Rothin toiminnan huippukohtana voitaneen pitää yritystä vallata Tampere. Tämä hänen alipäällikkönsä (->) Karl Johan Spoofin johtama yritys päättyi epäonnistumiseen, mutta aiheutti sellaisen paniikin venäläisissä, että nämä vetäytyivät osittain Tampereelta ja suunnittelivat jopa siirtymistä Hämeenlinnaan.

Pääarmeija ei osannut käyttää hyväkseen sissiensä saavutuksia. Roth ei myöskään saanut pyytämiään lisäjoukkoja. Partio palasi onnistuneelta retkeltään pääarmeijan yhteyteen vain yhden miehen menettäneenä. Se osallistui Kauhajoen taisteluun, jossa Roth kunnostautui. Hänet ylennettiin ansioistaan vänrikiksi, mitä on tuona aikana pidettävä erittäin merkittävänä saavutuksena, sillä kynnys aliupseerista upseeriksi oli säätyläistöön kuulumattomalle todella korkea. Hän seurasi rykmenttinsä mukana armeijaa Ruotsiin ja osallistui siellä käytyihin taisteluihin. Rauhan tultua hän jäi vielä joksikin aikaa sotapalvelukseen, kunnes erosi 1812. Erotessaan hän sai luutnantin arvon. Hän palasi kotiseudulleen ja eli elämänsä loppuvuodet Kangasalla ja Teiskossa.

Jacob Johan Rothin henkilökohtainen sotilasura oli hyvin menestyksellinen. Yleneminen peräti luutnantin arvoon oli mahtava saavutus hänen lähtökohdistaan käsin. Venäläiset ilmeisesti arvostivat häntä vieläkin enemmän kuin ruotsalaiset, sillä heidän raporteissaan puhutaan "kenraali Ruttista", joka uhkaa vallata Tampereen.

Jacob Johan Roth S 6.2.1772 Ikaalinen, K 31.8.1839 Teisko. V vääpeli Gustaf Roth ja Maria Elisabet Bergström. P1 1797 - Anna Bergqvist K 1801; P2 1809 - Ottiliana Elisabet von Hausen K 1844, P2 V katselmuskirjuri Karl Johan von Hausen ja Elisabet Helena von Qvanten.

URA. Uudenmaan läänin jalkaväkirykmenttiin 1788; korpraali; lippumies Porin rykmentissä 1803 - 1808; vääpeli 1807; vänrikki 1808; kersantin virka 1810; luutnantti, ero 1812.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. J. R. Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808 - 1809. 1896; E. Lindh, Kuninkaallinen Porin rykmentti. 1926.

JULKISET MUOTOKUVAT JA MUISTOMERKIT. Muistomerkit: S. Petäjä, korkokuva. 1954, Näsinkallio, Tampere.

Veli-Matti Syrjö

Julkaistu 6.9.2001.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI