Stedingk, Curt von (1746 - 1837)

sotamarsalkka, diplomaatti, kreivi

Ruotsin Pommerista kotoisin oleva Curt von Stedingk oli eräs värikkäimmän uran luoneita miehiä Ruotsin valtakunnassa 1700-luvulla. Tuon uran monet käänteet osoittavat hänet monipuolisesti lahjakkaksi ja kyvykkääksi mieheksi, niin myös ne elämänvaiheet, joiden aikana hän toimi myös Suomessa.

Curt von Stedingk oli kaksitoistavuotias vänrikki, kun hän osallistui Pommerin sotaan vuodesta 1759. Sodan päätyttyä hän matkusti 1762 Ruotsiin pyytääkseen korvausta isälleen, jonka Regezowin kartano oli vaurioitunut sotatoimissa. Nuori mies pääsi heti hoviin ja ystävystyi kruununprinssi (-> Kustaa III) Gustafin kanssa. Tämä on luonnollista, koska hän oli ylhäistä ja tunnettua syntyperää molempien vanhempiensa puolelta. Hän oli saanut etunimensä äitinsä Christina Charlotta von Schwerinin isän, Preussin kuninkaan Friedrich II:n sotamarsalkan Kurt von Schwerinin mukaan.

Von Stedingk kirjoittautui Uppsalan yliopistoon 1763 ja lähti vuotta myöhemmin Ranskaan liittyäkseen aliluutnanttina Royal Suédois -rykmenttiin. Ranskassa von Stedingkin ura nousi komeasti, sillä hänet korotettiin kuninkaan seurueen everstiksi 1778. Seuraavana vuonna hän lähti ranskalaisen prikaatin komentajana Amerikkaan ja osallistui Pohjois-Amerikan vapaussotaan amerikkalaisten rinnalla. Hän oli mukana muun muassa New Yorkin puolustuksessa ja Savannahin linnoituksen valtauksessa, mutta palasi 1779 takaisin Ranskaan. Hän oli Ranskan hallitsijaparin suuressa suosiossa, ja kirjeenvaihdossaan kuningas Kustaa III:n kanssa hän välitti Ruotsiin tietoja Ranskan hovista ja politiikasta.

Von Stedingk nimitettiin 1783 Karjalan rakuunoiden komentajaksi, mutta hän jäi edelleen Ranskaan. Hän palasi Ruotsiin 1788 ja otti vastaan Karjalan rakuunarykmentin päällikkyyden. Kuninkaalle horjumattoman uskollisena eversti von Stedingk ei yhtynyt päällikkönsä, Savon prikaatin komentajan (->) Berndt Johan Hastfehrin salajuoniin, vaan päinvastoin hän vangitsi tämän tammikuussa 1789 Anjalan liittoon sekaantumisen takia. Kuningas nimitti von Stedingkin Savon prikaatin komentajaksi Hastfehrin jälkeen.

Pääsotanäyttämö oli kesällä 1789 Savossa. Von Stedingk sai nyt näyttää, mitä hän oli Amerikassa oppinut. Porrassalmella hän torjui noin kahdeksankertaisen ylivoiman omaavan vihollisen hyökkäyksen 13.6., mutta joutui ylivoiman edessä vetäytymään Joroisiin. Hän eteni kuitenkin uudelleen Rantasalmelle ja sai heinäkuussa Parkuinmäellä uuden voiton venäläisistä. Tämän ansiosta von Stedingk sai kenraalimajurin arvon, ja koko valtakunnan kirkoissa laulettiin Te Deum. Hänen uraansa Kustaan sodassa koristavat vielä Laitaatsillan ja Pirttimäen voitot 1789 ja 1790. Sodassa von Stedingk osoitti mahdollisimman pätevästi olevansa kyvykäs upseeri, joka vaikeissakin olosuhteissa kykeni toteuttamaan suunnitelmansa ja pitämään ylivoimaisen vihollisen kurissa.

Sodan jälkeen von Stedingk nimitettiin Ruotsin lähettilääksi Pietariin. Siellä hän oli hallitsijoitten suosiossa, mutta hänen tehtävänsä oli erittäin vaikea, varsinkin kuningas (->) Kustaa IV Adolfin poukkoilevan ulkopolitiikan kaudella. Hänen onnistui kuitenkin varoittaa Suomen sotilasylipäällikköä odotettavissa olevasta venäläishyökkäyksestä talvella 1808. Sodan loppuvaiheessa von Stedingk oli ruotsalaisten rauhanneuvottelijana Haminassa elo - syyskuussa 1809. Sodan jälkeen hän toimi uudelleen lähettiläänä Pietarissa 1809 - 1811.

Kun Ruotsi liittyi Napoleonin vastaiseen sotaan 1813, sotamarsalkka von Stedingk oli kruununprinssi Karl Johanin lähin mies ja muun muassa allekirjoitti Pariisissa rauhansopimuksen 1814. Kotimaahansa palattuaan hän eli syrjässä julkisista toimista. Karlbergin kadettikoulun kanslerina hän tosin toimi 1818 - 1826. Hänen poikansa Ludvig Ernst von Stedingk seurasi isäänsä upseerina ja diplomaattina, ja tyttäristä yksi palveli naimattomana hovissa. Neljä tytärtä solmi ylhäisaateliset avioliitot.

Curt von Stedingk oli sekä sotilaana että diplomaattina huippuluokan tekijä. Hänen vaikutuksensa Suomen historiaan on suhteellisen lyhytaikainen, mutta niinä kertoina, jolloin hän toimi Suomessa ja Suomen hyväksi, hän teki sen kaikkea kunniaa ansaitsevalla tavalla. Jos Suomi olisi ollut hänen kuollessaan osa Ruotsia, täälläkin olisi käytetty viikko suruasua.

Curt Bogislaus Ludvig Kristoffer von Steding vsta 1800 Stedingk S 26.10.1746 Lentschow, Pommeri, K 7.1.1837 Tukholma. V majuri Christoffer Adam von Steding ja kreivitär Christina Charlotta von Schwerin. P Ulrika Fredrika Ekström S 1767, K 1831, PV oltermanni Johan Ekström ja Anna Margareta Pihlgren. Lapset: Sofia Teresia S 1793, K 1836, P kreivi Per Gustaf af Ugglas; Ludvig Ernst S 1794, K 1875, ylikamariherra; Elisabet Charlotta S 1797, K 1866, P kreivi Magnus Fredrik Ferdinand von Björnstierna; Maria Fredrika S 1799, K 1868, hovineiti; Lovisa Fredrika Natalia S 1803, K 1862, P vapaaherra Ulrik Carl Christoffer August von Platen; Anastasia Fredrika S 1805, K 1894, P kamariherra Nils Adolf Rosenblad.

URA. Ylioppilas Uppsalan yliopistossa 1763 - 1764.

Vänrikki 1759; Ranskan palvelukseen Royal Suedois -rykmenttiin, aliluutnantti 1766, luutnantti 1769, kapteeni 1773, kapteenimajuri 1773; everstiluutnantti 1776; Kustaa III:n kamariherra 1777; eversti 1778; osallistunut Pohjois-Amerikan vapaussotaan 1779; kenraaliadjutantti 1779; Karjalan rakuunoiden komentaja 1788; Savon prikaatin komentaja 1789 - 1790; kenraalimajuri 1789; Ruotsin lähettiläs Pietarissa 1790 - 1808, 1809 - 1811; kenraaliluutnantti 1792; yksi valtakunnan herroista 1796; jalkaväenkenraali 1807; sotamarsalkka 1811; Ruotsin joukkojen ylipäällikkö Saksassa, Brabantissa, Ranskassa 1813 - 1814; Karlbergin sotakoulun kansleri 1818 - 1826.

Kunnianosoitukset: Vapaaherra 1800; kreivi 1809. Ruotsin Miekka-r. R 1779, R srk. 1789; Ruotsin Serafiimi-r. R 1794; Venäjän P. Andreaksen R, P. Aleksanteri Nevskin R, P. Annan R 1 1801; Preussin Mustan Kotkan R, Punaisen Kotkan R 1 1814.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. J. R. Danielson, Suomen sota ja Suomen sotilaat vuosina 1808 - 1809. 1896; E. K. Osmonsalo, Suomen valloitus 1808. 1947; C. H. von Platen, Stedingk : Curt von Stedingk (1746 - 1837) : kosmopolit, krigare och diplomat hos Ludvig XVI, Gustav III och Katarina den stora. Stockholm 1995.

Veli-Matti Syrjö

Julkaistu 23.3.2007.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI