Salmberg, Anna (1788 - 1868)

tyttäkoulun johtaja, opettaja

K. K. Meinander, Porträtt i Finland före 1840-talet I. 1931.

Anna Salmberg tunnetaan ennen kaikkea kuuluisimman oppilaansa Fredrika Runebergin ansiosta. Juuri Anna Salmbergin turkulaisessa pensionaatissa nuori Fredrika Tengström oppi niin sujuvaa ranskaa, saksaa ja englantia, että hän pystyi vielä vanhanakin kääntämään aviomiehelleen suoraan näillä kielillä kirjoitettuja tekstejä.

Anna Salmbergin elämänvaiheita tunnetaan heikohkosti. Hän oli omaa sukua Brinck ja syntynyt Kööpenhaminassa 1788; hän ei ollut tanskalainen vaan englantilainen, ainakin äidinkieleltään. Hän oli muuttanut lapsena äitinsä ja isäpuolensa kanssa Länsi-Intian saarille plantaaseille ja nähnyt pohjoismaista maisemaa esittävän taulun. Suomen Naisyhdistyksen keräämien muistitietojen mukaan hän kertoi mielellään vanhana, miten hän ei osannut silloin kuvitellakaan viettävänsä elämänsä suurimman osan Suomessa.

Nuori Anna Brinck nai suomalaisen merikapteeni Salmbergin, joka kävi laivoillaan Länsi-Intiassa, ja seurasi luonnollisesti aviomiestään tämän kotimaahan. Aviomiehen kuoltua pian hänen oli etsittävä itselleen turvaa, ja kielitaitonsa ansiosta hän pääsi vapaaherratar Klinckowströmin seuranaiseksi; olihan vapaaherratar hänen maannaisensa, syntyään Sara Cuthbert.

Suomen Naisyhdistyksen matrikkelin mukaan Anna Salmberg perusti ensimmäisen tyttökoulunsa sisämaahan Hämeenlinnaan ja siirtyi Turkuun jonkin aikaa ennen vuoden 1827 tulipaloa. Kaupungin historiankirjoittajan Oscar Nikulan mukaan Salmbergin koulu lienee toiminut Turussa 1823 - 1842. Vaikka vuosiluvut ovat epätarkat, koulun tasosta ja oppiaineista ollaan yksimielisiä, kiitos (-> Fredrika Runeberg) Fredrika Tengströmin. Hänen mukaansa "jokainen luki omaa, erityistä läksyään, jokaisella oli oma työnsä. Kuka kirjoitti, kuka astui esiin kuulusteltavaksi ilmoitettuaan osaavansa läksynsä kirjasta, kuka ahersi käännöstehtävän parissa jne. Opetus oli näissä kouluissa yleensä hyvin pintapuolista, rouva Salmbergin koulussa kuitenkin hieman perusteellisempaa."

Vaikka Fredrika Tengströmin antama kuvaus ei suinkaan imartele Anna Salmbergiakaan, tällä koululla oli silti suuri merkitys oppilailleen. Toinenkin varhainen naiskirjailija kävi tämän koulun, (->) Vendla Randelin, mitä ei voi pitää pelkkänä sattumana. Opettajatar pystyi antamaan tytöille ennen muuta elävien kielten taidon eli ranskan, saksan ja äidinkielensä englannin, ja herätti heissä kiinnostuksen kirjallisuuteen. Lisäksi koulussa opetettiin ainakin jonkin verran historiaa ja maantiedettä. Käytännön taloustyötä ei sen sijaan ollut ohjelmassa, ei liioin poikakoulujen klassillisia kieliä. Tyttöjen kasvatus ja koulutus tähtäsivät kotielämään, ei yliopistoon eikä mihinkään ammattiin.

Anna Salmbergin koulussa solmittiin myös tiiviitä ystävyyssuhteita; ainakin (->) Amélie Lundahlin ja Fredrika Tengströmin läheinen ystävyys periytyi varhaisilta kouluvuosilta. Koulu oli osin pensionaatti: turkulaiset tytöt asuivat kotonaan, mutta muualta tulleet opettajansa luona. Neiti eli mamselli Carolina Högman toimi apuopettajana. Anna Salmberg oli niin arvostettu turkulainen, että hänen muotokuvansa on kaupungin museossa. Kuvan maalasi Thomas Legler.

Samaa arvostusta henkii myös Suomen Naisyhdistyksen matrikkeli, joka on paljon Fredrika Runebergia armollisempi. "Koulu saavutti pian suuren arvon johtajattaren persoonallisuuden, sivistyksen ja kielitaidon tähden. Erittäinkin ne oppilaat, jotka samalla asuivat hänen luonaan, olivat hyvin mieltyneet tähän naiseen, joka niin sanoaksemme antoi opetusta kahdelle sukupolvelle, äideille ja tyttärille." Matrikkelin mukaan koulu lakkautettiin vähän ennen vuotta 1850, ja sen omistajatar vetäytyi rauhalliseen kotielämään ystävättärensä Wilhelmina Högmanin kanssa. Edelleen Anna Salmbergin sanotaan etsineen viimeisinä vuosinaan "yhä kasvavalla kaiholla yhteyttä Jumalan kanssa". Hänen elämänsä päättyi 1868.

Anna Salmberg lienee ollut lahjakas pedagogi, vaikkei tunnetuin oppilas arvostanutkaan hänen koulunsa antamaa teoreettista opetusta. Opettaja näyttää ymmärtäneen nuoria, siitä huolimatta, että hän oli itse ilmeisesti lapseton. Hän oli myös hyvin perillä naisten kasvatukseen ja koulunkäyntiin liittyvistä ongelmista, sillä kysymys oli rahasta. Hänellä oli selkeitä mielipiteitä, vaikkei hänen tiedetä ilmaisseen niitä yksityiskirjeitä laajemmassa piirissä. "Jos Suomen naiset yleensä eivät ole valistuneita - kenen on vika? Eikö perheenisän? Miksi he eivät ohjaa tyttöjensä moraalista kasvatusta samoin kuin poikiensa? Vaimojensa ollessa sidotut kotivelvollisuuksiinsa miehet voisivat, sen sijaan että polttavat piipullisen tupakkaa toisensa jälkeen, huvittaa itseänsä laajentamalla heikomman sukupuolen aatepiiriä."

Koulun päättyminen liittynee sekä opettajansa vanhenemiseen että olojen kehittymiseen Anna Salmbergin toivomaan suuntaan; varsinkin arkkipiispa (->) Erik Gabriel Melartin halusi tytöillekin korkeampaa sivistystä. Kun Fruntimmerskolan i Åbo vihittiin 1844, siitä tuli heti erittäin suosittu. Opettajien oli annettava ylimääräisiä tunteja ja ensimmäinen luokka oli jaettava, koska tyttöjä tuli heti lähes 80. Anna Salmberg ja hänen kollegansa, jotka olivat useimmiten leskirouvia, olivat näyttäneet naiskasvatukselle tietä ja luoneet kysyntää.

Anna Brinck sittemmin Salmberg S 12.9.1788 Kööpenhamina, K 20.11.1868 Turku. P merikapteeni Arvid Abraham Salmberg S 1773, K 1809, PV ratsutilallinen Abraham Salmberg ja Hedvig Wessman.

LÄHTEET JA KIRJALLISUUS. O. Nikula, Turun kaupungin historia 1809 - 1856. 1872; H. Westermarck, Fredrika Runeberg : en litterär studie. 1904; S. Wilkama, Naissivistyksen periaatteiden kehitys Suomessa 1840 - 1880-luvuilla. 1938.

Anneli Mäkelä-Alitalo

Julkaistu 9.10.2006.

© Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, PL 259, 00171 HELSINKI